Kaukomatka Karibialle 25.10. - 16.11.1987

    Matkaseura: EJH, Päivi Hänninen, Raimo Kaksonen, Jarmo Salmi.
    Matkareitti: lento Helsinki - Oslo - Lontoo, lento Lontoo - Miami , lento Miami - Montego Bay - Kingston, juna Kingston - Montego Bay, lento Montego Bay - Kingston, lento Kingston - San Juan, lento San Juan - Charlotte Amalie, laiva Red Hook - Tortola - Red Hook, lento Charlotte Amalie - Miami, laiva Ft.Lauderdale - Freeport - Ft.Lauderdale, lento Miami - Frankfurt - Tukholma - Helsinki.
    Uudet maat: Jamaika (19.), Puerto Rico (20.), USA:n Neitsytsaaret (21.), Brittiläiset Neitsytsaaret (22.), Bahama (23.).

Karibian matkaa suunniteltiin jonkin aikaa ja mietittiin tarkkaan, missä paikoissa tulisimme käymään. Kun reitti ja matkan kesto sitten selvisi, marssin matkasuunnitelman kanssa Pan Amin konttoriin Helsingissä. Sieltä sain sellaisen tarjouksen lennoista, ettei liput kirjoittanut matkatoimistokaan meinannut uskoa todeksi.

25.10.87 su Niin sitten lähdettiin matkaan Seutulasta. Pan Amin keräilylennolla lennettiin Oslon kautta Lontooseen, jossa vaihdettiin jumboon, joka lensi Miamiin. Siellä myöhästyimme Air Jamaican lennolta sen verran, että piti odottaa seuraavaa vuoroa, joka onneksi lähti vain pari tuntia myöhemmin. Air Jamaican koneella lennettiin Montego Bayn kautta Kingstoniin Jamaikalle (19.).

Helsinki - Miami - Kingston 25.10.1987

Tällä PanAmin jumbolla lennettiin Miamiin. Lontooseen mentiin pienemmällä koneella Oslon kautta.

Porukkamme Päivi, Raimo Kaksonen, Esa ja Jarmo Salmi Miamin lentoasemalla. Tämä tuli tutuksi.

Kingstonista löydettiin majapaikaksi hieman vaatimaton Indies Hotel. Kelpasi hyvin yhdeksi yöksi.


26.10.87 ma Alkuperäisen suunnitelman mukaan meidän piti vielä samana iltana mennä Kingstonista Ocho Riosiin, josta oli varattu hotellikin. Nyt kuitenkin lentojen myöhästelyn takia ei enää illalla viitsitty Kingstonista lähteä mihinkää, vaan etsimme sieltä edullisen hotellin yhdeksi yöksi. Vaikka kone teki välilaskun Montego Bayssä, ei siellä voitu jäädä pois, koska matkatavaramme olivat joka tapauksessa menossa Kingstoniin alkuperäisen lentosuunnitelman mukaan.

Kingston 26.10.1987

Kävimme matkallamme useilla radioasemilla. Tässä ollaan Jamaica BC:n radio- ja TV-aseman edessä. Sisälle ei nyt menty.

Hotellimme sijaitsi Half Way Treessä ja tutustuimme hieman ympäristöön.

Tällaisella junalla lähdettiin sitten Kingstonista kohti Montego Bayta. Matka kesti kuutisen tuntia, mutta mukavaa oli. Keskinopeus oli melko alhainen.

Jäimme siis yöksi Kingstoniin Indies Hotelliin. Olihan se ihan mukava tutustua myös Jamaikan pääkaupunkiin. Kävimme kuvaamassa radioasemat ja kierreltiin hotellin lähiympäristössä. Samalla mietittiin, miten jatketaan Jamaikalla oleskelua. Kun aamulla soitettiin Ocho Riosin hotelliin, oli huoneemme mennyt. Niin päätimmekin mennä Montego Bayhin ja varasimme sieltä hotellin. Parinsadan kilometrin matkan tekoon valitsimme junan. Se oikin melkoista menoa! "Traktorin" vetämä vaunuletka körötteli mutkaista ja mäkistä rataa hieman vajaat 6 tuntia pysähtyen vähän väliä. Lento olisi kestänyt 18 minuuttia! Mutta kiva kokemus se oli - meillä oli oma ravintola ja italialaiset matkakumppanit pelasivat ping pongia ampiaisella. Perillä Montego Bayssä Hotelli Belvederessä oltiin myöhään illalla.

Kingston - Montego Bay 26.10.1987

Kingstonin reunamilla oli surkeata slummia ja sitä jatkui pitkälle.

Junassa oli pääasiassa paikallisia. Matkustimme tietysti 1. luokassa.

Erillistä ravintolavaunua ei ollut, joten perustimme sellaisen itse.


27.10.87 ti Käytiin kävelyllä Montego Bayn keskustassa, jossa oli lisäksemme yleensä vain tummia jamaikalaisia. Olo ei kuitenkaan tuntunut ahdistavalta, vaikka seuraan tuppautui jos jonkinlaista kaupustelijaa. Yksi kuitenkin tarjosi opaspalvelua ja vaikka kuinka yritimme häntä hätistellä, ei se meitä auttanut, vaan poika seurasi meitä kuin uskollinen koira. Kaljalla istuessammekin kaveri oli seurassa juomatta mitään. Sitten se alkoi kinuta meiltä rahaa ja kun ei saanut, uhkasi tappaa meidät. Kävelimme sitten vielä pitkän lenkin ylempänä olevaa tietä pitkin maisemia katsellen ja kuvaten. Illalla oli hotellissamme calypso-ilta, jossa tunnin ajan saimme nauttia snacksejä ja talon muita antimia ilmaiseksi calypso-orkesterin säestyksellä.

Montego Bay 27.10.1987

Hotel Belvederessä asuimme alimmassa kerroksessa. Lämpimässä viihdyttiin hyvin patiolla.

Ja uima-altaassa oli kiva välillä vilvoitella paikallista Red Stripe-olutta särpien. Kun vielä kerkesi.

Kovin siisti ei Montego Baykaan ollut, mutta kyllä siellä hyvin viikko vierähti.

Kaupungissa on jonkun verran korkeuseroja. Taustalla näkyy Montego Bayn lahti.

Veneliikenne lahdella näkyi olevan hiljaista. Ei ollut kai sesonkiaika.

Tuttua ja turvallista pizzaa nautittiin Sharkey's Pizza-ravintolassa.

Rannalta löytyi erikoisia kallion onkaloita. Tiilillä oli kalliota paikkailtu.

Calypso-orkesteri viihdytti melkein tyhjää hotellin ravintolaa.

Auringonlasku Montego Bayssa oli kaunis.


28.10.87 ke Heti aamulla vuokrattiin auto kahdeksi päiväksi ja lähdimme ajelemaan saaren länsiosia kohti. Tien varressa huomasimme ruosteisen kyltin, joka opasti jollekin luolalle. Sitä lähdettiin etsimään ja huonon tien päästä löytyikin melko mielenkiintoinen luola, jota omistaja lapsineen meille ystävällisesti esitteli. Paikalla olisi ainesta turistikohteeksikin, muttai ilmeisesti rahanpuutteen vuoksi homma oli alkeellista. Negrilin läheltä löytyi hyvä hiekkaranta, jossa pulikoitiin 27-asteisessa vedessä. Tien varrella pysähdyttiin pienen kioskin luo, josta sai juotavaa. Näkyi siellä hyllyssä olevan Finlandia-vodkapullokin! Takaisin hotellille ajettiin vuoriston kautta.

Montego Bay 28.10.1987

Jamaikalainen perhe opasti meitä sattumalta löydetyssä tippukiviluolassa. Kaveri väitti kapteeni Morganin asustelleen tässä luolassa.

Luolassa on liikuttava varovasti, sillä se on alkuperäisessä tilassa. Ja lepakon paskaa on paljon joka puolella. Luolassa on myös tippukiviä.

Perheen pikkutyttökin valaisi kulkuamme soihdulla.

Perheen lapsetkin lakkasivat vähitellen vierastamasta.

Pihalle oli valmistumassa baarikatos, jonka materiaalit on hankittu luonnosta.

Länsirannikon kierroksen aikana vilvoiteltiin välillä Karibian Meressä.

Tien varrella oli arvokkaan näköistä loma-asutusta.

Pienessä baarissa kävimme välillä tankkaamassa.

Joka puolella Jamaicaa näkee Bob Marleyn kuvia.


29.10.87 to Ajelu suunnattiin nyt itään päin Ocho Riosiin. Ensimmäinen pysähdys oli paikassa, jossa Kolumbus oli noussut maihin 1494, Discovery Bayssa. Paikalla on kaikenlaisia vanhoja koneita, komeita puita ja kukkaistutuksia. Ocho Riosissa käytiin katsomassa Hotel Inn on the Beach, jonne meidän alunperin piti mennä. Paikka näytti mukavalta, mutta hieman steriililtä. Ocho Rios kokonaisuudessaan oli pieni ja siisti turistikeskus. Sitten suunnistettiin ehkä Jamaikan kuvatuimpaan turistikohteeseen Dunn's River Falls, joka oli kyllä maineensa veroinen. Putouksen lämpimässä vedessä olisi voinut kiipeillä vaikka kuinka kauan. Kaunis ja siisti paikka, jota voi kyllä suositella.

Montego Bay 29.10.1987

Ocho Riosissa tapasimme "Jamaican kuninkaan".

Dunn's River Falls on kaunis ja suosittu matkailukohde.

Tasaisia kalliotasanteita on paljon, mutta vettä hyvin ohuelti.

Varovasti on kuitenkin liikuttava, kuten tämä turistiketju.

Putous sijaitsee vehreän luonnon keskellä.

Putous saa vetensä hyvin kapeasta ja matalasta joesta.


30.10.87 pe Päivä vietettiin Montego Bayssa viimeisiä ostoksia suorittaen. Kadulla tuli vastaan kaveri, joka hommasi meille lasipohjaveneen ja niin päästiin katselemaan koralleja. Puolen päivän aikaan rupesi satamaan ja iltaa kohti sade vain kiihtyi. Hotellissa alkoi sitten taas kova pakkaaminen. Yöllä herättiin sateen aiheuttamaan kovaan kohinaan.

Montego Bay 30.10.1987

Sharkey's Pizza, jossa syötiin melko usein.

Tällaisella lasipohjaveneellä kävimme koralleja katselemassa.

Musta oli veneen kuski, mutta pinnalla pysyttiin.

Pääsin kokeilemaan hieman snorklausta. Pohjan läpi näki melkein yhtä hyvin.

Hotellimme lahdelta nähtynä - vaalea rakennus edessä.

Maksun aika on koittanut. Kippari ja välittäjä vaativat omansa.


31.10.87 la Aamulla lähdettiin hotellista sateen kohistessa rankkana. Kingstoniin menevä Air Jamaican lento myöhästyi pari tuntia sateen vuoksi ja myös siksi, että siihen jouduttiin pakkaamaan toisen lennon porukkaa. Linnut uiskentelivat kiitoradalla, kun Airbus rullasi kiitoradan päähän. Hetken odottelun jälkeen kuitenkin päästiin ilmaan. Koneesta sammuivat kaikki valot ja ainoastaan hätävalot jäivät palamaan, koska koneen tietokonesysteemi oli mennyt epäkuntoon. Onneksi pilvissä löytyi pieni rako ja kone pääsi käsiohjauksella laskeutumaan Kingstoniin. Kone piti kuitenkin hinata terminaalin eteen ja ulos koneesta mentiin varauloskäynnin kautta. Matkatavaroita ei kuulunut tuntiin, joten Jape meni edeltä selvittämään jatkolentoa BWIA:lle. Kiire tuli sen verran kova, että päästiin diplomaattiväylää pitkin. Boeing 727 lähti myös hieman myöhässä, kun oli tunnistettu matkatavarat ulkona sateessa.
Lento olikin sitten ihan mukava - Haiti ja Dominikaaninen tasavalta nähtiin ilmasta ja Puerto Ricossa (20.) oli jo aivan aurinkoista. San Juanin kentältä ajettiin Hotel Regencyyn ja saatiin huoneet 10. kerroksesta. Illalla tehtiin vielä pieni tutustuminen lähiympäristöön. Alla olevaa banneria klikkaamalla pääset tutustumaan Puerto Ricoon lähemmin.



San Juan 31.10.1987

Matalaa asutusta löytyy kaupungin reunamilta paljon.

San Juan on melkoisen suuri kaupunki. Keskustassa on paljon korkeita rakennuksia.

Suuri risteys kaupungin pohjoislaidalla. Liikenne ei matkamme aikaan ollut kovinkaan vilkasta.

Hotel Regency oli majapaikkamme mieliinpainuvan viikon ajan.

Osa porukkaamme parvekkeella 10. kerroksessa. Hotelli sijaitsee aivan meren rannassa.

Parvekkeeltamme oli mukavat näköalat keskustaan, länteen ja Condadon laguunille päin.


01.11.87 su Päivä käytettiin rauhallisesti kaupunkiin tutustuessa. Hotellimme edessä sattui paikalle vanha floridalaispariskunta, joista mies oli suomalaista sukujuurta ja hän tunnisti meidän puhuvan suomea ja puhui sitä itsekin. Condadon laguuni kierrettiin ja käytiin Fuerte San Gerónimon linnakkeella.

San Juan 01.11.1987

Condadon laguuni on aivan kaupungin keskellä.

Ashford Avenuen suuria hotelleja, keskellä Regency.

Näkymä San Gerónimon linnakkeelta hotellillemme päin.

Raimo San Gerónimon betonisessa vartiokopissa.

Päivin kanssa istuttiin yhden linnakkeen tykin päälle.

Karibian meri kuohusi jyrkillä kalliorannoilla.


02.11.87 ma Aamulla vuokrattiin auto ja Mitsubishillä lähdettiin ajamaan San Juanista itään päin. Luquillossa pysähdyttiin uimaan komealle runsaspalmuiselle uimarannalle. Virvoitustauon jälkeen lähdimme kiipeämään El Yunquen kansallispuistoon, jossa on kaunista ja rehevää sademetsää.

Puerto Rico 02.11.1987

Olemme saapuneet juuri Luquillon uimarannalle vuokra-autollamme.

Rannalla oli mukavasti palmuja, hiekkarantaa ja lämmintä vettä.

Karibian meressä oli mukava lillutella, vaikkei innokkaita uimareita ollakaan.

Sitten suunnattiin vehreään El Yunquen luonnonpuistoon.

Siellä kasvaa melkoisen korkeita saniaisia - viidakkotunnelmaa.

Kohtuullisen korkealla oltiin, taustalla häämöttää meri.

Fajardon kautta ajettiin etelään ja Caguasin kautta Bayamoniin, jossa alettiin etsiä WLUZ-radioasemaa. Kun kaukana havaittiin radiomasto, alettiin suunnistaa sitä kohti ja onnistuimmekin pääsemään maston juurelle. Mitään aseman tunnusta ei rakennuksessa näkynyt, mutta onneksi postilaatikon kupeesta huomattiin haalistunut aseman nimi. Niin menimme sisälle ja aseman henkilökunta osoittautui heti oikein ystävälliseksi. Meille Suomeen kirjoitellut Migdalia Medina ei ollut paikalla, mutta hänet hälytettiin sinne puhelimitse. Siinä juotiin sitten kahvit ja samalla saimme kutsun lounaalle torstaiksi puolilta päivin. Meitä pyydettiin kuitenkin tulemaan pari tuntia aikaisemmin.

Puerto Rico 02.11.1987

Saaren itäosissa on melkoista vuoristoa.

WLUZ-radioaseman johtajatar esittelee asemalle tulleita kuuluvuusraportteja.

Japen kanssa tutkittiin ajoreittiä eteen päin.


03.11.87 ti Heti aamusta lähdettiin ajelemaan pieniä vuoristoteitä kohti Poncea. Salinasissa pysähdyttiin kuvaamaan Plaza de Armas ja paikallinen radioasema. Aivan Ponceen asti ei menty, vaan käännyttiin taas pohjoiseen kohti vuoristoa. Käytiin syömässä kyläkuppilassa ja ajettiin Coamon kautta Orocovisiin. Siellä pysähdyimme torin reunaan ja kävimme kuppilassa, jossa meitä tuli jututtamaan kaveri, joka oli käynyt Suomessa. Kaveri tarjosi parit kaljat ja vei meidät sitten kotiseutumuseoon. Sinne jätimme muistoksi suomalaisen 10 markan setelin monien muiden maiden setelien joukkoon. Sen jälkeen ajoimme taas San Juaniin yöunille.

Puerto Rico 03.11.1987

Etelään päin ajettaessa löytyi myös vuoristoa.

Salinasin keskustassa oli rauhallinen tunnelma.

WHOY Salinas on kuulunut Suomessakin. Melko tyylikäs asemarakennus.

Tästä baarista Orocovisissa löysimme sattumalta kaverin, joka esitteli meille pientä kaupunkiaan.

Hän vei meidät kotiseutumuseoon, josta näkymä kaupungin keskustaan päin oli vähän rähjäinen.

WKCK Orocovis on pieni asema, mutta sekin on kuulunut Suomessa muutaman kerran.


04.11.87 ke Keskiviikkona ajettiin länteen päin ja Wega Bajassa huomasimme WEGA-aseman niin myöhään, että jouduimme kiepsauttamaan auton ympäri aseman kuvaamista varten. Hatillossa pysähdyttiin samasta syystä. San Sebastianin kautta ajettiin Mayaquezin lähelle ja sitten länsirantaa pitkin ylös. Camuyssa vierailtiin komeilla tippukiviluolilla, jossa Río Camuy virtaa syvällä vuoren sisässä. Arecibon maailman suurimman radioteleskoopin portilla käytiin myös, mutta valitettavasti paikka oli jo kiinni. Illan pimetessä ajettiin kapeata vuoristotietä San Juaniin.

Puerto Rico 04.11.1987

WEGA Wega Baja on kuultu kohtuullisen usein 1350 kHz:llä Suomessa.

Río Camuyn tippukiviluolien siistiä piha-aluetta.

Alas päin mentäessä löytyi kiva suuri osittain avoin luola, jossa oli avautui upeita näkymiä.

Ilmajuuret riippuivat mukavasti kallion reunalla.

Luolan suuaukko rotkoon päin näytti julmalta.

Arecibon observatorion maailman suurin lautasantenni näkyi tielle vain osittain.


05.11.87 to Olikin taas aika mennä WLUZ:lle. Siellä jouduttiin melkein suoraan studioon mikrofonien eteen haastateltaviksi. Don Choliton suositussa ohjelmassa Raimo hoiti tyylikkäästi haastattelun espanjaksi ja muisti mainostaa kaverin yllyttämänä Finlandia-vodkaa ja kalakukkoa. Raimo antoi vielä toisen haastattelun nauhalle illan matkailuaiheista ohjelmaa varten. Studiossa nautiskeltiin Piña Coladaa ja tutustuttiin asemaan, kun henkilökunta valmisteli ateriaa.

Bayamón 05.11.1987

Don Cholito haastattelee meitä WLUZ:lla.

WLUZin pääinsinööri esitteli meille tätä pientä kodikasta radioasemaa.

Äänitarkkailija työnsä ääressä. Kasetteja käytettiin yleisesti.

Raimo mikrofonin takana lähetyksessä.

Päivikin pääsi radioon.

Migdalia Medina, aseman johtaja ja kuuluttajatar tarjosivat meille puertoricolaisen lounaan asemalla.

Sitten päästiinkin nautiskelemaan puertoricolaista lounasta, joka koostui riisistä, pavuista, sianlihasta ja erikoisesta banaaneista tehdystä hyytelöstä. Jälkiruokana oli hedelmiä. Henkilökunta nauhoitti meille vielä kaseteille ohjelmien lisäksi 5 tuntia paikallista musiikkia. Olipahan mukava asema! Esittivät vielä kutsun seuraavaksi päiväksi TV-ohjelmaan ja meidä toivotettiin tervetulleiksi uudestaan vierailemaan asemalla, jos Puerto Ricossa liikutaan. (Raimo ja Jape kävivätkin siellä muutama vuosi myöhemmin ja kohtelu oli edelleenkin hyvä.) Illalla käytiin vielä vanhassa kaupungissa ihailemassa auringonlaskua.

Bayamón/San Juan 05.11.1987

Pieni ja siisti radioasema WLUZ.

Ryhmäkuvassa hyvän ystävämme Migdalia Medinan kanssa.

Espanjan suurlähetystö San Juanissa.

San Felipe del Morron linnoituksen muuri on jykevä.

San Juanin vanha kaupunki iltahämärissä linnoitukselta nähtynä.

Auringonlasku on täällä San Juanissakin todella kaunis.

06.11.87 pe Mario tuli hakemaan meitä WSTE-TV-asemalle. Ensin käytiin "Super 7":n kahviossa juomassa mehut ja tutustuttiin asemaan. Sitten meidät vietiinkin studioon, jossa Don Cholito, José Miguel Agrelot, olikin jo täydessä vauhdissa ja vinkkasi meidät kameroiden eteen. Taas annettiin runsaasti Suomi-tietoutta. Ohjelman jälkeen saimme receptionista soittopyynnön. Paikallinen DX-kuuntelija Fernando Gutiérrez halusi tavata meidät. Hän tulikin sitten hotelliimme ja muutama tunti meni mukavasti kovan tenttauksen merkeissä.

San Juan 06.11.1987

WSTE - Super Siete TV.ssä olimme Don Choliton matkailuohjelmassa.

José Miguel Agrelot eli Don Cholito vauhdissa.

Jape ja Raimo jakavat Suomi-tietoutta studiossa.

Studiossa oli jonkun verran yleisöäkin.

Don Cholito sieltä ruudun normaalilta puolelta katsottuna.

Puertoricolainen dx-kuuntelija otti meihin yhteyttä ja tuli käymään hotellilla.


07.11.87 la Oli taas aika vaihtaa maisemaa! Käytiin tekemässä viimeiset ostokset ja lähdettiin lentoasemalle. Lento oli suurinpiirtein ajallaan ja Unitedin 18-paikkaisella DeHavilland Twin-Otterilla lähdimme matkaan. Koneessa eräs nainen tunnisti meidät TV-ohjelman perusteella.

San Juan - St. Thomas 07.11.1987

San Juanin lentoasema odotti taas meitä kohti uusia seikkailuja.

Tämä kone lennätti meidät ja muutaman muun matkustajan St. Thomasin saarelle.

Luquillon uimarantaa päästiin ihailemaan myös ilmasta käsin.


Lento St.Thomasille Yhdysvaltain Neitsytsaarille (21.) kesti puoli tuntia ja oli ihan mukava. Kuumaa oli Neitsytsaarilla ja taksilla ajettiin saaren itäosaan Anchorage Beach Village-hotelliin . Matka oli n. 10 km, mutta taksi maksoi 50 dollaria. Hotellihuoneet piti maksaa etukäteen, 4 vrk maksoi 705 USD. Majoituimme samaan lukaaliin, joka käsitti 2 makuuhuonetta ja kaikki mahdolliset koneet mikroaaltouunista astian- ja pyykinpesukoneeseen. Pinta-alaa oli 116 neliötä. Illalla käytiin Red Hookissa 2 km:n päässä hakemassa kaupasta ruokaa.

St. Thomas 07.11.1987

Charlotte Amalien lentoasema olikin paljon vaatimattomampi.

Neitsytsaarten pääkaupungin satamassa on aina risteilyaluksia.

Hotellimme Anchorage Beach Village on kauniin luonnon keskellä.

Hotellimme erilliset rakennukset nähtynä lahden toiselta puolen.

Päivi pääsi keskelle kukkaloistoa, jota hotellin ympäristössä riitti.

Huoneistomme oli iso ja peiliseinä vain lisäsi avaruutta.

Red Hookin lahdella on runsaasti purjeveneitä.

Horisontissa näkyy Royal Princess suuntaamassa merelle.

Auringonlasku oli täälläkin satumaisen kaunis.


08.11.87 su Aamulla ihailtiin hotellin ympäristön kauneutta ja lähdettiin kävellen Coral Worldiin. Matkaa kertyi yllättäen n. 7 km, joka olikin melkoinen urakka 25 asteen helteessä. Korallimaailma värikkäine ja erikoisine kaloineen oli erittäin mielenkiintoinen. Paikalla oli myös hyvin värikäs koralliakvaario. Kaikkea muutakin mukavaa alueelta löytyi. Takaisin hotellille ajettiin sentään taksilla ja mentiin rannalle ottamaan aurinkoa ja uimaan. Kun olin Japen kanssa kuvaamassa auringonlaskua, lähti Charlotte Amalien satamasta merelle Suomessa tehty loistoristeilijä Royal Princess.

St. Thomas 08.11.1987

Coral World, jossa pääsee katsomaan kaloja ja koralleja veden alle.

Pihalla on papukaijoja, jotka eivät oppineet suomea, vaikka Raimo kuinka yritti.

Pihalla oli myös pieniä altaita, joissa oli mm. meritähtiä.

Iso rausku pläjäytti itsensä vasten akvaarion lasiseinää.

Korallialtaat ovat todella värikkäitä ja niitä on paljon.

Tässä altaassa on myös kaloja, jotka eivät juuri erotu korallien seasta.

Red Hookin lahdella on runsaasti purjeveneitä.

Horisontissa näkyy Royal Princess suuntaamassa merelle.

Auringonlasku oli täälläkin satumaisen kaunis.


09.11.87 ma Päivän ohjelmassa oli laivamatka Brittiläisille Neitsytsaarille (22.). Red Hookista mentiin pienellä paatilla Tortolan saaren länsiosaan West Endiin, josta avobussi vei meidät Road Towniin. Tullimuodollisuudet hoidettiin laivalla ja West Endin satamassa. Road Town on pieni, mutta mukava kaupunki, jonka satamassa käy erittäin paljon purjeveneitä ja kaikenlaisia aluksia. Kaupunkiin tutustuttiin reilut pari tuntia. Paluumatka tapahtui St.Johnin saaren kautta. Illalla nautittiin spaghettia ja kookosrommia.

St. Thomas - Tortola 09.11.1987

Red Hookin satamasta lähdettiin pienellä laivalla käymään Tortolassa.

Brittiläisiä Neitsytsaaria kohti suunnataan ja St. Thomas jää taakse.

Saavuimme West Endiin, joka on Road Townin satama.

Road Townin keskusaukiolla hengähdettiin hetki.

Turistitoimistosta haettiin esitteitä ja ostettiin mm. ensipäiväkuoria.

Pienen kaupungin pääkatu Main Street ja värikkäitä liikerakennuksia.

Rakennukset ovat komeita, kuten tämäkin pub.

Kauan ei ilo kestänyt ja Tortola jää taakse kuohujen sekaan.

St. Johnin saarella kävimme hoitamassa tullimuodollisuudet.


10.11.87 ti Heti aamulla soitettiin autovuokraamoon Charlotte Amalieen, josta kaveri tuli hakemaan meidät hotellilta. Otettiin pieni Suzuki vuorokaudeksi ja ajettiin heti saaren korkeimmalle kohdalle, jossa kuvattiin upeita maisemia. Mountain Top-kauppa- ja ravintolarakennus oli vuoren kupeella ja terassilta sai hyvän näkymän Magen's Baylle ja Tortolaan päin. Samantien kierrettiin koko saari, joka ei ole kovin suuri. Samalla mitattiin matka Coral Worldistä hotellille. Sitten ajettiin Charlotte Amalieen ostoksille ja tutustumisretkelle. Kaupunki on todellinen tuhlaajan paratiisi: kello-, koru-, rätti- ja viinakauppoja on vierivieressä. Saarethan ovat amerikkalaisten Kanaria, verovapaa alue - sen myös huomasi.

St. Thomas 10.11.1987

Magen's Bay on yksi Karibian komeimpia rantoja.

Eikä voi väittää vastaan, vaikkei tätä lähempänä käytykään.

Mountain Topilta (+500m) oli kivoja näkymiä muihinkin suuntiin.

Charlotte Amalien satamassa on risteilijöiden lisäksi todella paljon pienveneitä.

Grand Hotel on muisto menneiltä ajoilta Charlotte Amaliessa.

Kaupungin kadut ovat melkoisen kapeita ja autoja on paljon.


11.11.87 ke Varhain aamulla pakattiin kaikki tavarat pienen auton peräkonttiin ja loput takapenkille Japen ja Päivin syliin. Näin päästiin edullisesti lentokentälle ja Jape kävi luovuttamassa auton pois. Pan Amin Airbus lähti suurinpiirtein ajallaan Miamiin Turks- & Caicossaarten ja eteläisen Bahaman yli. St.Croixissa Neitsytsaarilla tehtiin välilasku ja Miamissa oltiin puoliltapäivin. Lentokentältä vuokrattiin Pontiac Sunbird, pieni ja ärhäkkä rättikattoinen kulkuneuvo. Sillä ajettiin Miami Beachin eteläosaan, josta yritettiin löytää halpa hotelli. Päätimme kuitenkin mennä meille varattuun Hotel Pan Americaniin aivan Miami Beachin pohjoisosaan lähelle Hollywoodin rajaa. Illalla tutustuttiin taas lähiympäristöön ja käytiin syömässä 14" pizzat. Tarjoilijalla riitti ihmettelemistä, kun otimme jokainen sellaisen perhepizzan, jota muut syövät porukalla. Hän ei ollut uskoa silmiään huomatessaan, että olimme syöneet kaiken. Kohta hän tuli piirakkalautasen kanssa kyselemään, saisiko olla jälkiruokaa. Päätimme jättää sen väliin.

St. Thomas - Miami 11.11.1987

Kone St. Thomasilta Miamiin teki välilaskun St. Croixin saarella.

Saavumme Miamiin ja kuvan oikeassa reunassa näkyy satama.

Pan American oli matala hotelli aivan rannalla Miami Beachin pohjoisosassa.


12.11.87 to Herätys oli aamulla 5.30 ja 6.30 piti olla naapurihotellin edessä odottamassa bussia. Se tuli aikanaan ja vei meidät Fort Lauderdalen Port Everglades satamaan.
Siellä mahtavan jonotuksen jälkeen pääsimme aloittamaan Sea Escape-risteilyn Bahamalle (23.) Freeportiin. Scandinavian Sun - laiva oli suurinpiirtein Vaasanlaivojen luokkaa. Se rupesi pienessä merenkäynnissä keikkumaan ja suurin osa porukasta kärsi merisairaudesta. Onneksi ei tullut omalle kohdalle, vann Päivin kanssa käytiin syömässä hyvällä ruokahalulla. Freeportin satamassa oli tynnyrinpohjamusiikkia soittava orkesteri vastaanottamassa meitä maahan ja taas ajettiin taksilla. Kaupungilla oloon jäi aikaa vain pari tuntia ja se käytettiin basaareissa kiertelyyn ja pieniin ostoksiin. Taksi vei meidät sitten takaisin satamaan ja uusi 5 tunnin laivamatka oli edessä. Hotellissa oltiin illalla 23.30.

Miami - Freeport 12.11.1987

Bahaman risteilylle oli lähdössä paljon porukkaa Sea Escapella.

Fort Lauderdale jää taakse ja edessä hiukan keikuttava matka.

Sunward2-risteilijä lillui Freeportin satamassa.

Satamassa otti meidät vastaan steelband-orkesteri mukavalla musiikilla.

Tienviittoja oli moniin suuntiin. Melkjoisen siistiltä vaikutti Freeport.

Matkamuistomyymälöitä oli paljon ja pitihän sitä jotain ostaakin.

Puistot ovat hyvin hoidettuja ja siistiltä näyttää kaikin puolin.

Kauniita ja hyvin erilaisia rakennuksia on paljon.

Princess Casino näyttää kalliilta. Jäi testaamatta.


13.11.87 pe Taas oli herätys 5.30. Pienten valmistelujen jälkeen lähdettiin ajamaan Pontiacillamme kohti etelää ja Key Westiä. Suoalueen jälkeen tultiin sitten Florida Keys-alueelle, joka muodostuu pienistä saarista, pengerteistä ja pitkistä silloista. Pisimmällä on pituutta 7 mailia. 250 km:n ajelun jälkeen oltiin Key Westissä. Auto jätettiin parkkiin ja käveltiin viihtyisässä kaupungissa. Kävimme mm. Ernest Hemingwayn kotimuseossa, jossa oli mm. Arabian lautanen. Paluumatkalla kuvattiin paikalliset radioasemat ja käytiin syömässä tacot meksikolaisessa ravintolassa. Miamin läpi ajo kesti 1.5 tuntia.

Miami - Key West 13.11.1987

Miamista vuokrattu rättikattoinen Pontiac Sunbird Key Westin tiellä.

Erittäin pitkiä siltoja ylittäen kävi matka USA:n eteläisimpään kärkeen.

Key West on melkoinen turistirysä, josta osoituksena on tämä katujuna.

Sloppy Joen baari on ollut Ernest Hemingwayn kantapaikka.

PanAmin lentoyhtiö on perustettu tässä talossa 1927.

Ernest Hemingwayn kotitalo on suosittu turistikohde Key Westissä.

Talo on oikein siisti ja kaunis. Kissoja oli paljon, mutta eivät sattuneet kuviin.

Koko matka on pieniä saaria, joissa on asutusta aivan vesirajaan asti.

Tien varrelta löytyy mukavia ravintoloita kuten tämä Mexican Cantina.


14.11.87 la Päivä oli varattu lomailuun ja kotimatkaan valmistautumiseen. Aamiaisen jälkeen ajettiin Seminole-intiaanien reservaattialueelle. Sen jälkeen käytiin suuressa tavaratalokompleksissa ostoksilla. Iltapäivällä oltiin rannalla. Keskiyön aikaan huomattiin, että naapurihotellin Hawaiian Isle pihalla tapahtui jotain. Menimme sinne kuokkimaan henkilökunnan pippaloihin. Kuubalainen johtaja tarjosi meille ruokaa, kolme kierrosta kaljaa ja esitteli hotellin erilaisia huoneita.

Miami 14.11.1987

N.E. 207th Street on avara pientalojen reunustama katu.

Viimeinen päivä lomailtiin mm. pelaamalla rantapelejä.

Hotellia lähinnä oleva ostoskeskus, jossa on vain pikkuputiikkeja.


15.11.87 su Loma alkoi olla lopuillaan. Hotellista lähdettiin puolen päivän aikaan ja ajeltiin Collins Avenuen eteläpäähän, Miamin sataman ohi ja käytiin Coral Wayllä vilkaisemassa kolmea radioasemaa. Lentokentälle mentiin hyvissä ajoin ja auto luovutettiin pois. Pan Amin jumbon sähkösysteemiin tuli jotain vikaa juuri kun lähdettiin putken päästä. Moottorit jouduttiin käynnistämään uudestaan ulkopuolisella aggregaatilla.

Miami 15.11.1987

Miamin satamassa oleva Song of Norway on rakennettu Suomessa.

Miamin keskustassa oli sunnuntaina puoliltapäivin yllättävän hiljaista.

Joulukoristeita näkyi jo katukuvassa. Eipä ole paljon liikennettä.

Miamin kansainvälinen lentoasema on suuri ja nykyaikainen.

Opasteet ulkopuolella ovat hyvät, joten oikea alue löytyy helposti.

Takana näkyy jumbo, jolla lennetään Frankfurtiin ja edessä Jamaican kone, jolla lennetiin 3 viikkoa aikaisemmin.


16.11.87 ma Vuorokautta vaihdettiin Atlantin yllä ja Frankfurtissa vaihdettiin konetta. Boeing 727:llä jatkettiin Tukholman kautta Helsinkiin. Matkatavaroista vain Japen laukku ja meidän kassi tuli samassa koneessa. Raimon matkalaukku oli tullut BA:n koneella Lontoon kautta Helsinkiin jo aikaisemmin, mutta meidän matkalaukku oli eksynyt jonnekin. Se tuli sitten pari päivää myöhemmin kotiin saakka.

AIHEESEEN LIITTYVÄT LINKIT

Caribbean Super Site. Paljon turistitietoutta Karibian eri maista. Kannattaa vilkaista!

Aaaaallll about Jamaica on hyvä opas sille, joka haluaa tietää mitä tahansa Jamaikasta.

Welcome to Puerto Rico. Tältä sivulta löytyy hyvin paljon tietoa Puerto Ricosta.

Puerto Rico Tourism on toinen sivu, joka tarjoaa turismitietoutta maassa vieraileville.

Arecibo Observatory, El Yunque Rain Forest näyttää runsaasti matkailijoiden ottamia kuvia kohteista.

Rio Camuy Cave Park näyttää runsaasti matkailijoiden ottamia kuvia kohteesta.

Luquillo Beach näyttää runsaasti matkailijoiden ottamia kuvia kohteista.

El Yunque Rain Forestin sivut kertovat paljon tästä puistosta.

AO Opening Page kertoo Arecibon Observatoriosta ja maailman suurimmasta radioteleskoopista kuvin ja sanoin.

KEY WEST PARADISE tarjoaa tärkeimmät tiedot Key Westistä.

KAUKOMATKASIVULLE KOTISIVULLE

[matkailu]

Päivitetty viimeksi
24.04.2019
Copyright © 1999 - 2019
Esa Hänninen
ejh@diccons.com