Golfmatka Konopiste Golf Resortiin Prahaan 29.09.-04.10.2014

Golfmatka Konopiste Golf Resortiin Prahaan Tsekkeihin 29.09-04.10.2014

Matkaseurue:

Päivi, Esa, Satu Lapila ja Pertti Heininen sekä 47 muuta SGS:n golfaria Pertti Raimialan johdolla

Matkareitti:

Pelatut kentät:

Konopiste Golf d'Este Course, Radecky Course ja Public Course

Päätös tästä matkasta tuli nopeasti, kun huomasin SGS:n lehdestä, että SGS järjestää neljän päivän Raimialan Pertin 70-vuotis juhlamatkan Konopiste Golf Resortiin Prahaan. Pertti oli Hyvinkään Golfin puheenjohtajana samaan aikaan kuin minä olin Ruukissa. Tapasimme usein seuraotteluissa ja erilaisissa Golfliiton tilaisuuksissa. Soitin Lapilan Sadulle ja Heinisen Peralle kysyäkseni heiltä, kiinnostaisiko matka heitä. Ihan sattumalta he olivat juuri Prahassa, kun sain Peran puhelimen päähän. He pyysivät minua varaamaan matkan.

Teinkin varauksen heti ensitilassa, kun OnGolfin toimisto aukesi. Pääsin läpi melko nopeasti. Onneksi! Kuulin Prahassa Raimialan Pertiltä, että matka oli myyty loppuun 1.5 tunnissa tai vähän nopeamminkin. Kaikkiaan matkalle tuli 51 henkeä.

Golf & Spa Resort Konopiste sijaitsee n. 40 km Prahasta kaakkoon Benesovin kaupungin lähellä. Konopisten linna sijaitsee 5 km:n päässä golfkentästä, joka on rakennettu vanhan kartanon maille. Kaikki rakennukset ovat olleet kartanolle kuuluvia. Golfkenttä käsittää kaksi 18-reikäistä kenttää, Radecky Course ja d'Este Course sekä 9-reikäisen Public Coursen. Kentät on rakennettu hyvin kumpuilevaan ja osin mäkiseen maastoon ja ovat sen vuoksi mielenkiintoisia ja haastavia. Vesiesteitä ei ole kovin paljon, mutta niitä on käytetty hyväksi aika radikaalistikin muutamalla väylällä. Majoitustiloja on monessa eri rakennuksessa. Päärakennuksessa on muutamia huoneita, ravintola ja kokoustiloja ylhäällä ja baari sekä terassi alakerrassa. Sieltä löytyy myös pro shop. Caddiemasterin toimisto on hotellin respan yhteydessä. Spa-rakennus on suuri ja siellä on kaikki tarvittavat tilat saunoineen ja uima-altaineen. Oikein hyvä paikka golflomalle!

Tämän matkakertomuksen yhteydessä on paljon kuvia. Jos haluat nähdä kuvan suurempana, klikkaa pikkukuvaa!

Maanantai 29.09.14 Lähdimme omalla autolla kohti Helsinki-Vantaan lentoasemaa 16.05. Iltapäiväruuhkaa oli aika vähän, joten ehdimme lentokenttäalueelle 16.30. Siellä ajettiin autolla suoraan P5-parkkitaloon. Kärrytkin löytyivät, joten tavarat saatiin hyvin lähtöselvitykseen. Se tehtiin automaatilla ja onnistui hyvin. Pera ja Satu saapuivat viereemme, kun saimme automaatista saadut tagilaput ruumaan meneviin tavaroihin. Sitten käveltiin Norwegianin alueelle ja tavarat saatiin nopeasti bag dropiin. Turvatarkastuksessa oli pientä ruuhkaa, mutta siitäkin selvittiin taas sujuvasti. Sitten käveltiinkin The Old Barrel-pubiin, jossa Pera tarjosi kuohuviinit ja minulle Newcastle Ale-oluen. Raimialan Perttikin ilmestyi pubiin hetken kuluttua. Hän kertoi, että tälle OnGolfin seniorimatkalle tuli 51 henkeä. Portilla 16 jouduttiin odottamaan hyvin vähän, sillä kone oli jo putkella.

Norwegianin Boeing 737-800 koneeseen päästiin 18.45. Arvioitu lentoaika Prahaan oli 2h 10min. Koneessa oli oikein hyvät jalkatilat ja vaikutti muutenkin siistiltä. Henkilökunta puhui oikein hyvää suomea, joten olivat ilmeisesti suomalaisia. Kone lähti putkelta 19.05 ja nousi ilmaan 19.18. Koneesta ostettiin voileivät, jotka maksoivat 6.50 € ja olut maksoi 5 €. Matka sujui mukavasti jutellessani vieressä istuvan vihtiläisen golfarin kanssa. Lentosää oli hyvä ja kone laskeutui Prahaan Tsekkeihin tasan kahden tunnin lennon jälkeen 20.18. Matkalaukku tuli nopeasti, mutta bägien tulo erikoistavaroiden loosiin kesti aika pitkään ja ne saatiin 21.05. Parkkialueella odotteli kaksi bussia, jotka löytyivät helposti. Matkaan päästiin 21.25.

Puolivälissä Raimialan Pertti matkanjohtajana vaihtoi meidän bussiin ja kertoi ohjelmasta. Pimeässä saavuttiin Konopiste Golf Resortiin 22.30. Kaikki tavarat raahattiin receptioniin, jossa oli taas melkoinen ruuhka. Laput täytettyämme saatiin valmiina olleet avaimet ja palasimme tavaroita raahaten takaisin Creek Houseen, jossa huoneemme 524 ja 525 sijaitsivat. Huone oli valtavan kokoinen, mutta vino katto oli vähän hankala ja sitä piti varoa koko ajan. Neliöitä oli kaikkiaan 78! Huoneessa odotti myös kaksi Lobkowicz-olutta. Tavarat järjesteltyämme menimme tutustumaan Peran ja Sadun huoneeseen. Nukkumaan päästiin reilusti puolen yön jälkeen.

Helsinki - Praha - Konopiste 29.09.2014
Lentoaseman The Old Barrel-pubissa otettiin lähtöjuomat.	Norwegianin Boeing 757-800 odottelee putkella.	Päivi, Pera ja Satu odottelevat koneeseen pääsyä.
Auringonlasku näkyi komeana juuri nousun aikaan.	Prahan lentoasemalla juoksijat ottivat meidät vastaan.	Toinen busseista alkaa olla lastattu suomalaisilla.
Satu ja Pera etupenkissä ja Peralla tsekkiolut edessä.	Mahtavan iso huoneemme ovelta kuvattuna.	Maistelinpa minäkin sitten pari olutta perille pääsyn kunniaksi.

Tiistai 30.09.14 Herättiin ennen seitsemää ja päivä alkoi valjeta. Taivas oli täysin kirkas. Yö oli ollut aika viileä ja kastetta oli maassa. 7.30 mentiin aamiaiselle. Se oli yksinkertainen, mutta oikein hyvä. Porukkaamme alkoi kertyä ravintolaan eikä siellä muita sitten ollutkaan. Aamiaisen jälkeen palattiin huoneeseen, laitettiin pelivehkeet kuntoon ja lähdettiin klubille etsimään harjoituspaikkoja. Opastus oli kohdallaan eikä ollut vaikeuksia löytää rangea ja sen vieressä sijaitsevia putti- ja chippigriinejä.

Konopiste 30.09.2014
Näkymä huoneemme ikkunasta pihalle päin.	Konopiste Golf Resortin päärakennus ja klubitalo.	Tässä Creek Housessa asuimme 3. kerroksessa.
Kartta Konopiste Resortin alueesta selityksineen.	Päärakennuksen edessä liehui Suomenkin lippu.	Päivi ihailee Konopisten syksyisiä värejä.
Pihalla on kiva siisti puisto patsaineen ja polkuineen.	Kylpylä sijaitsee pihapiirin reunimmaisena.	Konopiste Golf Resortin mainos terassin vierellä.

Ensimmäinen ryhmä lähti Konopiste d'Este-kentälle 9.30. Päivin kanssa pelasimme Mursulan Tepan ja Joken kanssa. Muodostimme kilpailussa ryhmän, jonka tuloksista laskettiin kaksi parasta joukkueen tuloksiin. Me lähdettiin matkaan 9.39. Kenttä oli erinomaisessa kunnossa, mutta raffit pitkiä ja märkiä. Heti ensimmäinen väylä pelattiin ylämäkeen ja seuraavalla jatkettiin samaan malliin. Kumpuja ja mäkiä oli pienen lammen yli ja varsinkin 7. väylällä 80 metriä pitkän lammen ylittäminen väylälyönnillä tuotti ongelmia melkein kaikille. Puolivälissä käytiin klubilla ottamassa hieman evästä ja juotiin kuka mitäkin. Lämpötila oli varmasti n. 20 astetta, mutta toiselle puoliskolle alkoi taivaalle kertyä jonkin verran pilviä. Sama meno väylien suhteen jatkui toisella puoliskolla. Pelikin alkoi parantua ja pitkän bogiputken jälkeen aloin saada pareja ja 16. väylällä tein sitten reissun ensimmäisen birkun. Eagleakin pääsin tällä par 5:llä puttaamaan. Kierros kesti 5 tuntia ja viimeinen väylä tuli majapaikkamme nurkalle.

Muut lähtivät lepäilemään mutta minä päätin pelata vielä Public-kentällä kierroksen, jota ei tarvinnut maksaa vaan se kuului pakettiin. Se on aloittelijoille tarkoitettu harjoituskenttä, jossa on 7 par 3-väylää ja kaksi lyhyttä par-4 väylää. Maasto on silläkin mäkistä ja kentän kunto oli hyvä, mutta pieniä. Kierros yksin kesti 33 minuuttia. Pelin jälkeen vein bägin huoneeseen ja lähdimme Päivin kanssa klubille ottamaan oluet ja pienen välipalan. Olut maksoi klubilla 50 korunaa eli 2 euroa ja sämpylä oli samanhintainen.

18.00 alkoi Peran iltatilaisuus aamiaisravintolassa. Mahduimme juuri ja juuri sinne kaikki istumaan. Pertti kertoi aluksi päivästä ja pelin kulusta. Sitten esittäydyimme, jotta kaikki tietäisivät, ketä on matkaseurana. Sen jälkeen oli palkintojen jako ja kuulimme, että olimme sijalla 6 pistein 68. Voittajajoukkue sai 77 pistettä. Sen jälkeen Pertti kertoi seuraavan päivän pelisysteemin, lähtöajat ja joukkueet. Vuorossa tuli olemaan paripeli arvotuin joukkuein. Kello olikin jo 19.00 ja menimme alakerran 19. Hole-ravintolaan illalliselle. Tarjoilijat antoivat ensin keittoa ja sitten erilaisia liharuokia seisovasta pöydästä. Illallisen jälkeen lähdimme huoneeseemme keskustelemaan päivän kulusta ja tulevaisuuden suunnitelmista. Nukkumaan päästiin ajoissa.

Päivä oli säiltään erinomainen. Aamulla taivas oli kirkas ja iltapäivällä ohuessa pilvipeitteessä. Lämpötila oli ylimmillään 20 astetta.

Konopiste 30.09.2014
D'Este kentän 18. väylä on nk. "signature hole".	Saarigriinille saavutaan alamäkeen viettävältä väylältä.	1. väylä näyttää tasaiselta, mutta nousee koko ajan.
Mursulat ja Hänniset lähdössä reissun ensimmäiselle kierrokselle.	Hieman oli vielä sumua, mutta kummankin kentän sisääntuloväyliä näkyi.	D'Esten 6. väylä lyödään reippaaseen ylämäkeen veden yli.
6. väylän griiniltä näkyi Tisemin kylä mäkisessä maastossa.	7. väylä tullaankin alamäkeen ja vettä on ylitettävänä 80 metriä.	Hrvojenin kirkko näkyi melkein joka puolelle molempia kenttiä.
Pelikaverimme Mursulat poseeraavat 13. tiillä.	Pera ja Satu puttailemassa 12. väylän suurella griinillä.	Resort-alueen yli näkyi ulosmenon 1. ja 9. väylä sekä Radeckyn 1. väylä.
Rangen vieressä on iso mainos, jossa yhdistyvät molemmat harrastukseni.	Peran iltatilaisuudessa odoteltiin palkintojen jakoa.	Hymy oli herkässä rankan kierroksen jälkeen ja juttu luisti.

Keskiviikko 01.10.14 Aamu valkeni sumuisena. Heräsin 6.50 ja 7.30 lähdimme aamiaiselle. Sen jälkeen otin tietokoneen mukaan ja menin hotellin aulaan katsomaan sähköpostit. WiFi toimii alueella vain päärakennuksen yleisissä tiloissa. Pienen opastuksen avulla sainkin sitten netin toimimaan. Sitten olikin jo aika lähteä pieneen verryttelyyn ennen päivän kierrosta. Kävin harjoitusalueella chippailemassa ja puttailemassa. Tänään oli vuorossa Radecky-kenttä ja ensimmäinen lähtö oli 9.03. Satu ja Pera lähtivät kahdessa ensimmäisessä ryhmässä ja Päivin lähtö oli 10.24. Minun lähtö oli 10.33 ja kanssani muodosti kahden hengen joukkueen Gunn Ikäheimonen Hartolasta. Kanssamme pelasivat senioreiden maajoukkuemies Teuvo Salervo Ritva Hämäläisen kanssa. Ilma oli hyvin kostea pelin alussa, mutta varsinaista sadetta ei ollut. Peli käynnistyi osaltani nihkeästi, mutta heti toisella reiällä tein jo birkun. Pelimuoto oli nelipallo eli joukkueen tulokseksi laitettiin paremmat pisteet joka reiältä. 4., 5. ja 6. reikä ovat tällä kentällä hyvin vaikeita, kun niitä pelaa ensimmäistä kertaa. 6. reikä on par 3, jolla on pituutta keltaisilta 147 metriä. Se lyödään vähän ylhäältä ja griinikin on ylhäällä ja koko väli griinin reunaan asti on vesiestettä. Griinin takana on vielä leveä bunkkeri. Naisille tämä väylä oli erityisen vaikea, mutta onneksi esteen reunaan lähemmäksi griiniä on tehty droppialue pieneen niemeen. Jo muutaman väylän jälkeen alkoi sataa, mutta onneksi ei kovasti. Peli eteni hyvin hitaasti ja ensimmäiset 9 reikää veivät liki 3.5 tuntia.

Puolivälissä pidettiin pieni tauko, koska 10. väylä on par 3 ja siinä oli edellä meneviä jonoksi asti. Sää selkeni ja aurinkokin näyttäytyi toisella puoliskolla. Kun pelasimme 11. väylää, ensimmäinen ryhmä tuli jo viimeisellä ja kahden ensimmäisen ryhmän jälkeen oli puolen tunnin väli 3. ryhmään ja sen jälkeen melkein sama väli seuraavaan. Nämä kaksi ryhmää ruuhkauttivat koko kentän. Radecky oli myös erinomaisessa kunnossa ja tämä sisääntulo on hieman helpompi. Mäkiä on tälläkin kentällä d'Esten malliin. 16. väylä on pitkä par 3 ja sen tiipaikalla meitä oli yhtä aikaa 3 ryhmää ja yksi griinillä. Takana tuli kilpailijoita ja heillä riitti ihmettelemistä isossa odottavassa porukassa. Meidän ryhmä oli toiseksi viimeinen ja päätimme Peran viimeisenä tulleen 5 hengen ryhmän kanssa avata tämä väylä yhdessä. Me sitten puttailimme ensin loppuun ja jatkoimme matkaa. Kierros kesti osaltamme 6h 20min, joka on pisin golfkierros, jonka olen koskaan tehnyt.

Konopiste 01.10.2014
Pera on lähettämässä yhtä ryhmää Radecky-kentälle.	Kova peliryhmä on lähtövalmiina iloisella mielellä.	Pera antaa ohjeita Päivin ryhmälle ykköstiillä.
Teuvon kanssa saatiin naiset keskellemme.	Reitti 3. väylältä 4. väylälle kulki viidakkopolkua pitkin.	Radeckyn 4. väylä on hieman puristusta aiheuttava.
Kaikki sillat kentällä on rakennettu tähän tyyliin.	Myös 5. väylä näyttää tiiltä katsottuna melko hankalalta.	Vielä 6. väyläkin tuntui monen mielestä monsterilta.
Sisääntuloon lähdetään par 3 väylältä ihan terassin vierestä.	Maissipeltoja on paljon ja sato näytti olevan kypsää.	Sisääntulossa oli onneksi joku avarampikin väylä.
Konopisten kentät ovat kyllä komeita ja maasto vaihtelevaa.	16. väylän tiillä oli tunnelmaa - 3 ryhmää tässä ja yksi griinillä.	18. väylä voi helposti pilata tuloksen monella tapaa.

Pelin jälkeen Päivi oli mennyt jalkahierontaan, joka tilattiin edellisenä iltana. Esitteen mukaan 45 minuutin hieronta maksoi 16 euroa, mutta Päivin mukaan se kesti vain 30 minuuttia. Minä istuin hetken klubilla ja vein sitten kamat huoneeseen. Vaatteet vaihdettuani palasin klubille, jonne Pera ja Satukin tulivat. Päivi ilmestyi myös hieronnasta päästyään ja olikin jo aika mennä aamiaistilaan Peran tulosten julkistukseen. Pera piti puhuttelun pelinopeudesta ja sen jälkeen jaettiin päivän palkinnot. Joukkueemme oli taas sijalla 6 ja tulos oli 33 pistettä. Voittajat saivat 39 pistettä. Illallinen tarjottiin nyt samassa tilassa ja se oli taas oikein hyvä. Syötyämme menimme Peran ja Sadun huoneeseen ottamaan yömyssyt ja sen jälkeen nukkumaan.

Konopiste 01.10.2014
Pera ja Satu nauttivat syksyisestä terassielämästä.																																																												Lauluveikot virittivät sulosäveliä illan kunniaksi.																																																												Pertti palkintojen jaossa ympärillään kaksi adjutanttia.

Torstai 02.10.14 Aamu oli vielä pimeä, kun nousin ylös 6.00 kirjoittelemaan matkakertomusta. 7.30 mentiin taas aamiaiselle ja kohta sen jälkeen mentiin klubille. Minä menin harjoitusalueelle valmistautumaan päivän henkilökohtaiseen kisaan. Nyt pelattiin uudestaan d'Este-kenttä. Pelasin taas Teuvo Salennon kanssa. Ryhmässä olivat myös Jouko Ikäheimonen ja Heikki Aalto. Lähtömme oli 9.30 ja Teuvon vaimo oli meillä kirjanpitäjänä. Sumuinen sää kesti melkein koko ensimmäisen puoliskon. Peli sujui paremmin kuin edellisenä päivänä, mutta odottelemaan jouduimme kuitenkin. Puolivälissä poikkesimme klubilla kuten muutkin. Toisen lenkin aikana alkoi aurinkokin näkyä, mutta pelissäni sitä ei huomannut. Muutama hyvä avaus tuli, mutta muuten pelini oli katastrofaalista. Kierros kesti 5h 25min, joka on sekin hieman liikaa. Kummankin kentän reunalla oli valtavia maissipeltoja, jossa sato oli valmista korjattavaksi.

Pelin jälkeen istuttiin terassilla juttelemassa eri ihmisten kanssa ja osa porukkaa söikin. Sitten mentiin huoneeseemme ja suihkuun. Käväisimme vielä klubilla varaamassa peliaika Ruukkiin sunnuntaiksi ja lukemassa sähköpostit. Sitten palasimmekin huoneeseen valmistautumaan iltajuhlaan.

Konopiste 02.10.2014
Klubilla näkyy taulu-TV:stä kenttien griinien nopeudet.	Aamu oli hyvin sumuinen. Olemme matkalla aamiaiselta huoneisiin.	Hotellikirjasta löytyy melko hyvä selvitys alueesta.
Aamun kosteus sai tuijapensaat kivan näköiseksi.	Tämä on 2. väylältä, jossa sain avauksen 8. griinille. Oikea griini on mäen päällä.	Päivi on tulossa 5. väylää alas päin lähestyen griiniä.
7. väylä on mielenkiintoisen näköinen 6. väylän tiiltä katsottuna.	Radeckyn 10. väylä ja puu syksyn väreissä. Ruska on täälläkin.	12. väylällä, joka on par 5, on kiva tsikaani. Mutkassa on pieni lampi.
18. väylän avaus pitäisi saada näille main. Väylä kääntyy vasemmalle alas griinille.	Päivi nautiskelee pelikavereidensa kanssa terassilla.	Peralle sateli pieniä lahjoja ystäviltä, joita on tullut paljon näillä reissuilla.

Iltajuhla pidettiin Grill Housessa, kun edellisten jäljet oli saatu siivottua. 19.00 kokoonnuimme kaikki isoon ravintolatilaan, jossa oli tarjolla kaikenlaisia herkkuja. Tiskiltä sai ostaa juomia. Aluksi 70-vuotias Pertti toivotti kaikki tervetulleiksi ja kertoi illan ohjelmasta. Hänelle myös laulettiin onnittelut, pidettiin puheita ja annettiin joitakin lahjoja. Sitten aloitettiin illallinen ja siihen kuului jonkin verran Pertin valitsemaa viiniä kaikille. Ruoka oli erinomaista. Haitarinsoittaja kierteli salissa soitellen erilaista musiikkia. Sitten oli vuorossa päivän kilpailun palkintojen jako. Miesten sarjan voitti Mähösen Heikki ja naisten sarjan Hämäläisen Ritva. Kun haitarinsoittaja soitti valssia, lähdimme Päivin kanssa tanssimaan ja saimme mukaan monta muutakin paria. Nukkumaan päästiin n. 23.00.

Päivä oli alkuun sumuinen, mutta sitten aurinkokin paistoi. Lämmintä oli eikä tuulta juuri lainkaan.

Konopiste 02.10.2014
Green House ravintola on melko suuri ja tarkoitettu tällaisille tilaisuuksille.	Rantasen Asko ja Pera ovat olleet paljon tekemässä hommia golfin hyväksi.	Pyöreissä pöydissä odoteltiin, mitä tulee tapahtumaan seuraavaksi.
Pöydässämme olivat lisäksemme Satu ja Pera sekä Mursulat ja Mähöset.	Konopisten tilapäinen sekakuoro esitti Pertille onnittelulaulun aivan uusin sanoin.	Sitten päästiinkin jo ruokapöydän antimien pariin.
Haitarinsoittaja kierteli salissa ja innostui Peran pienestä tipistä.	Pera sai lahjaksi mm. tällaisia golfaiheisia vartavasten teetettyjä tauluja.	Kaikki loppuu aikanaan. Niin nytkin puolen yön lähestyessä ja Span valojen hämyssä.

Perjantai 03.10.14 Aamu oli taaskin sumuinen, kun heräsin 6.40. Bägit saimme pakattua ennen aamiaista. Siellä oli nyt aika paljon muutakin porukkaa. Heti sen jälkeen lähdettiin pakkaamaan tavaroita. 9.15 vietiin tavarat ulos ja siellä oli jo muitakin odottelemassa. Sää oli hyvä sumusta huolimatta. Radecky-kentällä oli tänään iso kilpailu ja myös entinen keihäänheittäjä Jan Zelesny näkyi olevan paikalla.

9.50 tuli bussi, jossa oli peräkärry. Siihen lastattiin bägit ja matkalaukut laitettiin bussin uumeniin. 10.00 kaikki olivat kyydissä, paitsi Kumelat, jotka jäivät vielä päiväksi pelaamaan. Mukana oli myös oppaanamme toimiva Jouni Kangas. Hän selosti matkalla Konopisten historiaa. Prahassa ajoimme suoraan Hradcanyssa sijaitsevalle linnoitukselle. Mahtavassa rakennusryppäässä riitti ihmettelemistä ja ihastelemista. Lähistöllä on myös kirkkoja ja luostari. Kukkulalta kävelimme alas USA:n suurlähetystön ohi syömään Baracnicka Rychta-ravintolaan. Alkuruoaksi saimme tyypillistä tsekkiläistä leipäkeittoa, joka syötiin pyöreän leivän sisältä. Pääruoaksi oli kanaa ja juomaksi tietysti mainiota tsekkiläistä olutta.

Konopiste - Praha 03.10.2014
Poislähdön aika on koittanut ja porukka kokoontui hyvissä ajoin tavaroineen pihalle.	Isoon bussiin ja sen peräkärryyn lastattiin bägit ja matkatavarat. Kaikki mahtui hyvin.	Nyt saavutaan Prahaan, joka on todellinen suurkaupunki. Uutta ja vanhaa on paljon.
Erikoista arkkitehtuuria näkyi jo heti kaupungin reunalla.	Kirkkoja on kaupungissa oppaan mukaan n. 400.	Prahan rautatieasema vaikutti aika pieneltä.
Prahan linnan sisäänkäyntiä vartioi kaksi totista vartiosotilasta.	Kyllä aikoinaan on rakennettu komeita rakennuksia.	Mielenkiintoisia yksityiskohtia löytyy jokaisesta rakennuksesta.
Kuvattavaa olisi riittänyt vaikka kuinka paljon komeissa detaljeissa.	Tässä kirkossa on komeita värikkäitä ikkunoita.	Kuva alttarista onnistui yllättävän hyvin hämärässä kirkossa.
Patsaitakin tuntui olevan aika paljon, mutta aihe jäi epäselväksi.	Vartiosotilaa marssivat linnan pihalla. Minne lie matka?	Väkeä oli joka paikassa paljon ja paikoin oli jopa ahdasta liikkua.
Näitä kaksipyöräisiä Segway-ajoneuvoja kypäröineen voi vuokrata.	Myös vanhoja komeita autoja voi kaupungissa vuokrata käyttöönsä.	Edessä vasemmalla on oppaamme Jouni, joka tuntee hyvin Prahan historian.
Linna-alueen reunalta on komea näkymä Prahaan.	Kirkkoja näkyi paljon ja niistä sai mukavia kuvia zoomilla.	Erikoinen TV-torni kohoaa Prahan keskustassa reunalla korkeuksiin.
Yhden kaupan edessä oli omituisesti pukeutuneen naisen mallinukke.	Vanhan kaupungin alueella autojen pysäköinti näytti olevan villiä.	USA:n hyvin vartioidun suurlähetystön ohi mentiin syömään.
Baracnicka Rychta-ravintolan sisäänkäynti on hempeän värinen.	Oppaamme Jouni istui pöydässämme ja kertoili mukavia.	Tsekkiläinen erikoisuus leipäkeitto sai kyytipojakseen tummaa olutta.

Ravintolasta kävelimme 540 metriä pitkälle Kaarlen sillalle. Siinä kuuntelimme sillan ja Prahan historiaa ja ihailimme Vltava-joen turistiliikennettä. Sitten käveltiin vanhan kaupungin keskustaan Stare Mestoon, jossa ihailimme astronomista kelloa yhden talon seinällä. Tasatunneilta se heräsi eloon. Sitten saimmekin 14.00 pari tuntia omaa aikaa. Kävelimme Sadun ja Peran kanssa katsomaan uutta modernia ”tanssivaa taloa” Jiraskovin sillan vieressä. Joen rannassa kellui pari ravintolalaivaa. Botel Ristorante Matyldassa kävimme kahvilla. Tässä siistissä laivassa on myös 6 hotellihuonetta. Sen jälkeen lähdimmekin takaisin päin ja vilkaisimme vierekkäisiä Svejkin ja U Flekun-pubeja. Torin reunassa Oliva Verden ravintolassa otimme taas jäätelöt/oluet. Se oli tupaten täynnä ja hyvin ahdas. 18.00 kellon lyöntien jälkeen porukka olikin jo koossa ja kävelimme joen takana odottelevaan bussiin. Kävelyä Prahassa tuli meille n. 10 km.

Praha 03.10.2014
Tässä on vanhojen autojen vuokrauspiste ja hinta korunoissa (reilut 50 €).	Kadulla oli taiteilija puhaltelemassa isoja saippuakuplia.	Joukkomme saapuu Kaarlen sillalle vanhasta portista.
Vltava-joella oli paljon turisteja kuljettavia aluksia.	Sillan pielessa oli useita pieniä veistoksia, joiden koskettelu tuottaa onnea.	Aika komea on tämä pronssinen onnen tuottaja.
Päivin kanssa poseerattiin keskellä Kaarlen siltaa.	Tämä astronominen kello heräsi eloon tasatunneilta.	Tanssivat talot sijaitsivat parin sillan päässä Kaarlen sillasta.
Ravintola-/hotellilaiva Matyldassa käytiin päiväkahvilla.	Vanhan kaupungin taloja on koristeltu monin tavoin.	Vossikkojakin Prahasta löytyy vielä. Kulkuneuvoja on siis joka lähtöön.

Lentoasemalle saavuttiin n. 19.00 ja lähtöselvitys tehtiin tiskillä. Kaikki sujui nopeasti ja bägit vietiin erikoismatkatavaroiden hihnalle. Sitten mentiin passintarkastuksen ja turvatarkastuksen läpi lähtöhalliin. Siellä istahdimme ottamaan kuohuviinit/oluet Porto Café'ssa.

Praha 03.10.2014
Loppumatka lentokentälle alkoi ja on aika viimeisen silmäyksen joelle.																																																												Lentoasemalla jonottaminen on tullut vuosien mittaan tutuksi.																																																												Satu ja Pera nauttivat kuoharit lentoaseman baarissa.

Norwegianin kone portilla D1 oli hieman myöhässä ja B757-800-koneeseen päästiin 21.00. Aikataulun mukainen lähtöaika oli 20.55. Koneessa meillä oli samat paikat ja vieruskaverit kuin tullessamme. Putkelta kone lähti 21.15 ja ilmassa oltiin 21.26. Arvioitu lentoaika oli tasan 2 tuntia. Lento sujui taas mukavasti ja Helsinkiin laskeuduttiin 00.22. Matkatavarat oli saatu jo 00.50 ja kävelimme parkkihalliin, josta ajelimme kotiin. Siellä oltiin 01.30 ja tämäkin golfmatka oli takana.

GOLFMATKASIVULLE

KOTISIVULLE