Golfmatka Roomaan Italiaan


Golfmatka Roomaan Italiaan
09. - 16.10.2019

    Matkaseura: EJH ja Päivi, 21 Golfpassin matkalaista
    Matkareitti: lento Helsinki - Rooma, bussi Rooma - Frascati - Rooma, lento Rooma - Helsinki
    Pelatut kentät: Acquasanta Golf, Castelgandolfo Golf, Marco Simone Golf

Alkusanat

Keväällä toukokuussa huomasin, että Golfpassi järjestää Roomaan pelimatkan, jonka yhteydessä käydään katsomassa kahtena päivänä Roomassa pidettävää Eurooppa Tourin golfkisaa Italian Openia. Siellä ovat suomalaisetkin Mikko Korhonen, Tapio Pulkkanen, Kalle Samooja ja Kim Koivu mukana. Varasin 7.5. matkan, johon kuuluu 4 kierrosta golfia 3:lla eri kentällä. Eurooppa Tourin Italian Open-kisa pelataan Olgiata Golf Clubilla Roomassa. Golfpelimme pelataan Castelgandolfo Golfissa (2), Marco Simone Golfissa (1) ja Acquasanta Golfissa (1). Lisäksi matkaan kuuluu pieni kiertoajelu Roomassa.

Lennot ovat Norwegianilta ja majoitus Hotel Villa Mercedessä Frascatissa n. 20 km Rooman eteläpuolella. Tälle ryhmämatkalle tulee mukaan 22 henkeä ja Golfpassin matkanjohtaja Aino Mannermaa - Kuusela. Kysyntä matkalle oli niin suuri, että Golfpassi järjesti toisenkin ryhmän Frascatiin. He asuivat Villa Tuscolanassa ja matkanjohtajana oli Jorma Salovaara.

Päiväkirja

Keskiviikko 09.10.2019 Tällä kertaa lähtö kotoa oli iltapäivä puolella 13.40. Omalla autolla ajettiin totutuksi tulleella tavalla Helsingin lentoaseman P5:een, jonne parkkimaksu 8 päivältä oli netin kautta ennakkoon varattuna 58 €. Perillä oltiin puolessa tunnissa ja lähtöselvitys tehtiin automaatilla. Turvatarkastuksesta selvittiin ulos 14.50. Ensimmäiseksi etsittiin vessa, josta sai juomavettä omaan pulloon. Sitten käytiin oluella Cafe Torissa. Pieni maksoi 7.60 ja iso 10.20.

Norwegianin portilla 28 odotettiin hieman ja koneeseen päästiin 16.30. Kone oli Boeing 737-800 ja se lähti portilta hieman etuajassa 17.00. Ilmaan noustiin 17.05. Lento kesti hieman vajaat 3.5 tuntia ja Rooman Fiumicinon kentälle laskeuduttiin 19.25. Lämpötila oli vielä 21 astetta ja sää selkeä. Matkalaukut tulivat hihnalle 7 nopeasti ja bägit erikoistavaroiden hihnalle, joka sijaitsee 8:n ja 9:n välissä.

Samalla lennolla oli myös toinen Golfpassin ryhmä, joka oli vielä isompi kuin meidän. Se oli lisätty, kun matkamme kysyntä oli niin kova. Ryhmämme vetäjä oli Aino Mannermaa - Kuusela ja toisen ryhmän Jorma Salovaara. Kentällä oli vastassa kohdeoppaamme heleä-ääninen Rita D'Adamo, joka ohjasi jämäkästi molempia ryhmiä omille busseilleen. Toinen ryhmä majoittui myös Frascatiin Hotel Tuscolanaan.

Golfpassin varaama bussi lähti 20.35 ja Hotel Villa Mercedessä Frascatissa oltiin 21.20. Bussi joutui jättämään meidän 22 hengen porukan tavarat pysäköimällä kapealle kadulle hotellin eteen, koska pihalle ei kuski suostunut ajamaan. Pikaisen purkamisen jälkeen käytiin ottamassa iltaoluet hotellin Lounge Bar Gelateriassa. Siellä oli matkakavereitammekin. Sitten olikin aika palata huoneeseemme ja käydä yöpuulle, sillä aamulla oli luvassa herätys 5.45.

Huoneemme oli toiseksi alimmassa kerroksessa pihan puolella, josta ei ollut mitenkään hyvä näköala ulos. Huoneessa ei ollut riittävästi hyllytilaa vaatteille, mikä on melko normaalia. Internet kuitenkin toimi heti.

Helsinki - Rooma - Frascati
Helsingin lentoasemalla on paljon puuarkkitehtuuria. Hotel Villa Mercedeen saavuttiin myöhään illalla. Lounge Bar Gelateria on hyvin varustettu aulabaari, jossa paikallisetkin käyvät.

Torstai 10.10.2019 Hotellin nettisivu kertoi aamun lämpötilaksi 15 astetta. Aamiaiselle mentiin 6.30 ja se oli välttävä. Kasviksia ei ollut ja aamiainen perusti makeisiin kahvileipiin. lämpimänä oli vain nakkeja, pekonia ja munakokkelia. Juustoa ja kinkkua löytyi myös. Kahvi oli kelvollista. Aamiaisen jälkeen lastattiin kolmeen minibussiin 23 pelaajan bägit ja hotellin edestä lähdettiin 7.45. Tiellä oli kova ruuhka, joten matka Acquasanta Golf Clubille kesti tunnin. Me pelattiin Päivin kanssa ensimmäisessä ryhmässä kavereinamme Pentti ja Marja. Surkeat vanhat kärryt maksoivat 5 €. Tasan 9.00 päästiin lähtemään ja peli sujui mukavasti, vaikka parantamisen varaa jäi paljon. Kenttä on mielenkiintoinen ja melko vaikeita väyliä on paljon. Pitkiä par 4-väyliä on useita. Griinit olivat nopeat ja hyväkuntoiset, mutta väylissä oli toivomisen varaa. Heikkoa ruohon kasvua oli selvästi havaittavissa. Raffit olivat paikoin hyvin pitkiä ja vaihtelevia. Kierros kesti 4h 30min.

Acquasanta Golf
Matkalla Acquasantaan näkyi ikivanhoja akvedukteja. Heti ensimmäinen väylä näytti Acquasantan luonteen - mukavan kumpuileva. Kentän väylätaulut olivat selkeät ja hyväkuntoiset.
Kolmas väylä on kuitenkin melko kumpuileva ja haastava. 4. väylä par-3 nähtynä 5. tiiboxista. Griinit oli kunnossa. 9. väylä lyhyt par-4 tulee ihan klubin lähelle.
11. väylä par-3 on melkoisen haastava ojineen ja bunkkereineen. 13. tiin takana on luola, joka lienee ollut joskus asuntona. 15. väylän vesieste ei näy tiille eikä se, että väylä on dogleg vasemmalle.
18. griini klubin vieressä kuvattuna tiiboxista. Klubitalon julkisivu ja piha-aluetta istutuksineen. Tien varressa risteyksessä opastaa melko vaatimaton vanha kyltti kentälle

Kierroksen jälkeen syötiin kevyesti terassilla ja odotettiin muita pelaajia. Ruoka oli hyvää eikä ollut hinnalla pilattua. Alun perin minibussien piti tulla hakemaan meidät 16.30, mutta Aino järjesti kaksi minibussia ensimmäisille ryhmille, joten hotellille päästiin lähtemään 15.20. Bägit vietiin hotellin varastoon ja pienellä porukalla lähdettiin käymään kaupassa. Top Supermercati on Frascatissa n. 900 metrin päässä. Kantamuksia tuli paljon, mutta hinta oli edullinen. Matka sujui hienosti hyvin kapeata jalkakäytävää pitkin ja kolme kadunylitystä vilkkaassa liikenteessä sujui mallikkaasti autoilijoiden kunnioittaessa meitä. Huomasin myös, että ainakin tuossa Rooman lähistöllä polttoaineiden litrahinta oli reilut 10 centtiä korkeampia kuin Suomessa.

19.00 mentiin aulaan valmistautumaan tervetuliaisillalliselle. Se tarjoiltiin hotellin La Cucina Con Vista-ravintolassa ja aluksi Aino puhui ohjelmasta ja pelattavista kentistä. Sen jälkeen jokainen esitteli itsensä. Sitten alkoikin tulla pöytään syömistä pitkän kaavan mukaan. Täysin vatsoin lähdettiin huoneeseen 22.00.

Päivän ylin lämpötila oli n. 24 astetta ja sää aurinkoinen ja melkein tuuleton.

Acquasanta - Frascati
Pentti odottelee mnibussia Acquasantan klubin edessä. Rooman esikaupunkialue näkyy täältä Frascatista mukavasti. Tämä ihmeellinen rakennus on kuulemma urheiluhalli,

Perjantai 11.10.2019 Aamun lämpötila oli 14 astetta. Aamiaiselle mentiin nyt 7.30, koska ET:n Italian Openiin lähdettiin vasta 9.20. Bussissa oli myös toinen Golfpassin Tuscolana Hotelliin majoittunut ryhmä. Matka Olgiata Golf Clubille kesti ruuhkan vuoksi tunnin. Perille päästiin hyvin, vaikka bussi ensin menikin väärälle portille ja kisaa päästiin katsomaan hyvin läheltä. Korhosen ja Pulkkasen toimia seurattiin tiipaikalla ja griineillä. Molemmat pelasivat melko hyvin, mutta ensimmäisen päivän jälkeen johtaneella Pulkkasella oli melkoisesti vaikeuksia. Päivin kanssa käytiin syömässä alueella panninit, jotka piti maksaa rahakkeilla ja niitä sai vaihdettua läheisellä tiskillä. 15.00 kokoonnuttiin sitten portille, josta Päivi löysi puhelimen. Se ennettiin yhdelle toimitsijalle.

Olgiata
Perillä ollaan Olgiata Golf & Country Clubilla ja matkalla katsomaan Italian Openia. Järjestyksessään tämä oli jo 76. Italian Open. Parin väylän verran käveltiin, ennen kuin päästiin varsinaiselle kisa-alueella.
Ensimmäisenä olivat vastassa sponsoreiden ständit, kuten tämä BMW. Olgiatassa on 27 reikää, joista yksi yhdeksikkö jäi osittain oheistoimintojen alle. 18. griini oli ympäröity todennäköisesti maksullisilla katsomoilla.
Suomen Tapio Pulkkanen on avaamassa 2. väylällä, mutta löi valitettavasti bunkkeriin ja teki bogin. Korhonenkin nähtiin tulevan kierrokselta, mutta muut olivat lopettaneet jo aikaisemmin. Ravitsemusalueella olivat tulostaulut ja screeniltä näytettiin kisan tapahtumia. Tällaisista mobiilipömpeleistä saatiin olutta ja pikaruokaa.
1. väylä on par 4, joka kaartaa oikealle. Osa oikaisi hieman puiden yli. 9. griinille (par 5) odoteltiin jo Tapiota. Aika hienossa kunnossa näytti kenttä olevan. Pulkkanen puttaa hieman ohi. Korhonen otti tässä 3 puttia, mutta teki silti birkun.

Bussi vei meidät Roomaan, jonne saavuttiin ruuhkan vuoksi taas tunnin ajelun jälkeen. Päivin kanssa lähdettiin kävelemään Vatikaaniin, jossa minä en ole aikaisemmin käynyt, mutta Päivi on. Pietarin kirkkoon ei menty, koska sinne oli ainakin 400 metrin jono. Lähetimme yhden kortin, jonka vein Vatikaanin postiin, joka toimi trailerissa torin varrella. Kävelimme sitten kohti keskustaa, josta löysimme Miscellanea Pizzerian, jossa syötiin pizzat. Ovella päivysti omistajan isä, joka kertoi ravintolan historiasta ja omista asioistaan. Pois lähtiessämme hän kiitti meitä kädestä pitäen ja kyseli vielä Suomesta. Siitä käveltiin sitten etsimään bussin lähtöpaikka, joka löytyi aika helposti. Siitä palattiin Jazz Cafe'hen, jossa otettiin parit GT:t. Sen jälkeen mentiin sitten sovitusti bussille. Italiassa on laki, joka kieltää syömästä ja juomasta bussissa mitään. Edes karamellia ei suuhun saanut laittaa. Bussi lähti 19.55 ja matka hotellille kesti n. 40 minuuttia.

Päivä oli aurinkoinen ja lämpötila taas 24 astetta.

Rooma - Vatikaani
Tästä alkaa Rooman Olympiastadionin alue. Kirkkoja löytyy kaupungista monesta paikasta, tässä kerrostalon jatkeena. Tässä on Piazza del Tribunali ja sen kohdalle Tiber-joen toiselle puolelle bussi jätti meidät.
Tämä on Saint Angelon linna pyöreine torneineen. Turistipaatit kuljettavat turisteja pitkin Tiberiä. Pyhän Pietarin Basilikan kupoli Vatikaanissa näkyy tässä.
Pyhän Pietarin aukio oli täynnä tuoleja ilmeisesti messuja varten. Kuvassa näkyy, kuinka sisään pyrkivien tiivis jono kiemurtelee aukiota. Vatikaanin postitoimisto on mobiilimallinen.
St. Angelon linna ja St. Angelon silta Tiber-joen yli. Tässä Miscellanea Pizzeriassa Rooman keskustassa käytiin syömässä. Jazz Cafe'n terassilla otettiin odotellessamme. GT:t.

Lauantai 12.10.2019

Aamun lämpötila oli 15 astetta ja sää pilvetön. Aamiaiselle mentiin 6.45 ja siihen aikaan ei vielä ollut kovaa ruuhkaa (kahvin otto nopeutui). Kentälle lähdön ajaksi oli sovittu 8.00. Ryhmämme asioista ja aikatauluista saatiin tietoa perustetusta WhatsApp-ryhmästä. Aamulla lähdettiin 8.00 isolla bussilla kohti Castelgandolfo Golf Clubia. Bussikuski ei ollut koskaan käynyt kentällä ja yritti suorinta tietä. Se muuttui kuitenkin golfkentän lähellä niin kapeaksi, että joutui peruuttamaan puoli kilometriä ja ajamaan toista kautta. Matka kesti 1.5 tuntia, joten juuri ja juuri ehdittiin tilattuihin aikoihin. Ensimmäinen lähtö piti olla 9.30, mutta se oli myöhässä n. 10 minuuttia. Kentän klubitalona toimii vanha paavin kesäasunto, joka on melkoinen linna. Ravintola on kolmannessa kerroksessa. Päivin kanssa otettiin auto, joka maksoi 50 euroa (10 euroa oli viikonloppulisää). Me pelattiin nyt Päivin ja Karin kanssa ja päästiin lähtemään 10.10. 1. ja 10. väylän avaukset lyödään korkealta ja sinne klubitalon viereen tullaan puolivälissä ja pelin jälkeen. Muuten kenttä on aika tasainen. Kentällä on muutama melko hankala vesiväylä, jotka syövät palloja. Kunto li melko hyvässä kunnossa ja griinit nopeat, mutta raffit hankalat ja pitkät.

Castegandolfo
Lähdöt tapahtuivat joka aamu hotellin edestä joko bussilla tai minibussilla. Matkalla Castelgandolfoon iso bussimme sai aikaan melkoisen ruuhkan pakittaessaan kapealla kadulla. Castelgandolfon kentällekin toivotti tervetulleeksi melko pieni kyltti.
Klubitalo on mäellä ja kenttä paljon alempana, joten näkymä sinne on hyvä. Klubitalo on melkoinen linna ja se onkin vanha paavin kesäasunto. Ykkösväylä avataan ylhäältä ja näkymä on komea.
Väylätaulut ovat täälläkin selkeitä ja hyväkuntoisia. 4. väylä on aika vaikea ympäröivän veden vuoksi. Lähestymisessäkin joutuu vettä varomaan.
5. väylältä kuten melkein koko kentältä näkyy mäellä sijaitseva klubitalo. 9. väylän griini on lähellä klubia ja mäen rinteessä 10. tiin kohdalla on kioski. 10. väylä näkyy hyvin tiille eikä pahempia vaikeuksia ole näköpiirissä.
12. väylä on par 3, jonka griini on rinteessä bunkkereiden ympäröimänä. 15. väylä näkyy tältä 14. väylältä hyvin vesiesteineen. Nyt ollaan jo 15. griinillä ja katsotaan tiin suuntaan.
Pari mustaa joutsenta aterioi tällä väylällä. Lokkeja oli paikoin paljon. Kierros on ohi ja klubitalon antimista päästiin nauttimaan. Terassin näköalaa kentälle häiritsevät alemman tasanteen katokset.

Kierros kesti 5h 5min ja sen jälkeen käytiin paavin vanhan hyvin korkean linnamaisen huvilan ravintolassa lukuisat portaat nousemalla ottamassa oluet. Paluumatkalle hotellille lähdettiin 16.15 kahden viimeisen ryhmän voimin. Matka kesti nyt 30 minuuttia. Suihkussa ehdittiin hyvin käydä, ennen kuin Päivi ja Kari tulivat meille nauttimaan skumpat 40-vuotishääpäivämme kunniaksi. 17.10 lähdettiin pihalle ja taksi vei meidät vilkkaaseen Frascatin keskustaan Pinocchio-ravintolaan. Meitä matkalaisia oli siellä 23 syömässä pitkän kaavan mukaan. Ruoat olivat mahtavia ja tuli syötyä ihan liikaa, kun ei etukäteen tiedetty annosten kokoja. Golfpassi ja Aino muistivat meitä ja saimme sielläkin skumpat. Pari tuntia siinä meni, ennen kuin lähdettiin takaisin hotellille, Meitä oli jäljellä enää 10, joista 7 meni taksilla hotellille. Kari, Vesa ja minä käveltiin matka 10 minuutissa. Frascatissa oli todellakin elämää. Ihmisiä oli joka paikassa valtavia ja autoja liikkui myös todella runsaasti. Roomalaiset kuulemma tulevat tänne viettämään viikonloppuiltoja.

Aamulla oli ilmassa hieman pilviä, mutta ne hävisivät nopeasti pelin aikana. Lämpötila oli 24 astetta.

Frascati
Porukkamme kävi yhdessä syömässä Frascatissa Pinocchio-ravintolassa. Kaksi pitkää pöytää täyttyi. Päivi, Marja, Pentti ja Aino istuivat lisäkseni tällä puolen. Päivistä ja minusta otettiin kuvia juhlapäivämme vuoksi.
Ravintolan annosten kokoa emme osanneet ennakkoon arvata. Päiski ja Kari ovat käyneet annostensa kimppuun. Marjan pizza on melko suuri samoin kuin vastapäätä istuneen Päiskin salaattiannos. Eipä tämä meidän katkarapuannoskaan kovin pieni ollut, mutta hyvin vielä meni.
Sitten olikin jo pääruoan vuoro. Molemmilla riitti tekemistä. Minä onneton tilasin vielä perunoita. Ravintolan ulkopuolella Vesa, Päivi, Kari, Päiski, Marja ja Pentti. Frascatin katedraali yövalaistuksessa. Tästä olikin sitten hyvä kävellä hotellille.

Sunnuntai 13.10.2019

Aamun lämpötila oli 14 astetta ja sää selkeä. Aamiaiselle mentiin 8.00 ja sen jälkeen oli aikaa loikoilla. Päivi päätti, ettei lähde mukaan katsomaan Eurooppa Tourin Italian Open-kisaa Olgiata Golfiin. Minä lähdin muitten mukana ja bussi lähti hotellilta 11.20. Matka sujui hyvin noin tunnin, mutta yllättävä este keskeytti matkan puoleksi tunniksi. Olgiata Golfissa oltiin noin 13.30. Hetimmiten käveltiin 18. väylän reunalta taakse päin seuraamaan Tapio Pulkkasen peliä, koska muut suomalaiset olivat jo lopettaneet. Hattu-Tapio nähtiin sitten 14. väylällä. Peli oli mielenkiintoisen vaihtelevaa, koska avaukset eivät tahtoneet pysyä väylällä ja olivat parilla väylällä metrin – 4 metrin päässä vesiesteestä. Kun Tapsa sai pelattua loppuun, kävin syömässä Päiskin ja Karin kanssa ja sen jälkeen palattiin katsomaan kärkiryhmien saapumista viimeiselle viheriölle. Berndt Wiesberger Itävallasta voitti yhden lyönnin erolla. Tämän jälkeen seurattiin vielä palkintojen jakoa, jossa oli mukana myös iso torviorkesteri. Tämän jälkeen meillä oli vielä aikaa reilu tunti bussin lähtöön, joten menimme ravintola-alueelle nauttimaan vielä yhdet oluet.

Bussimme lähti sovitusti 18.35 ja melkoisessa ruuhkassa ajeltiin osa matkasta. Kuski oli päättänyt, että hotellimme Villa Merceden porukka jätetään hotellille vasta, kun Villa Tuscolanan ryhmä on viety perille. Siitä syntyi melkoinen meteli, mutta kuskin päätä ei käännetty. Osa Tuscolanan porukasta olisi halunnut jäädä Frascatin kaupungille syömään, mutta sekään ei onnistunut. Villa Tuscolana sijaitsee pari kilometriä Frascatin kaakkoispuolella kapean mutkikkaan tien takana 210 metriä korkeammalla kuin Villa Mercede. Matka kesti 1h20min ja hotellilla oltiin 20.55.

Sää oli hieno ja lämpötila ylimmillään n. 24 astetta.

Olgiata
Tapio Pulkkanen puttaa 14. griinillä, mutta ohi menee - vain par. 15. väylällä (par 5) Tapsa valmistautuu metsäseikkailun jälkeen 4. lyöntiin. Katsomo on täynnä 18. griinin ympärill, kun kärkiryhmät ovat tulossa.
Tapsa on nyt päättämässä kisaansa tällä turneella. Iloiset suomalaiskannattajat Kari ja Päivi ostamassa vatsan täytettä. Lopullinen voittaja on urakkansa suorittanut, mutta saa vielä jännittää.
Vapaaehtoiset järjestettiin riviin väylälle seuraamaan palkintojen jakoa. Osa pääsi lähemmäksi aivan griinin reunalle. Torvisoittokunta tuli paikalle Italian kansallishymniä soittaen.
Voittaja Bernd Wiesberger saa reilun miljoonan euron voittosumman lisäksi pokaalin. Iloinen voittaja kisan johtajien välissä myhäilee tyytyväisenä. Kilpailu on päättynyt ja puheet pidetty. Yleisö pääsee lähtemään kotia kohti.

Maanantai 14.10.2019

Aamun lämpötila oli 16 astetta ja sää selkeä. Aamiaiselle mentiin 6.30. Nyt oli taas pelipäivä ja 7.45 lähdettiin pelaamaan Marco Simone Golf Club, joka toimii Ryder Cupin näyttämönä 2022. 7.40 lähdettiin ajamaan kentälle kolmella minibussilla. Matka joutui nopeasti ruuhkattomassa liikenteessä ja kesti 40 minuuttia. Klubilla oltiin 8.20. Päivin kanssa otettiin auto, joka maksoi 50 euroa. Pelasimme toisessa ryhmässä 9.10 Marjan ja Antin kanssa. Lähtemään päästiin ajallaan harjoituskentän 1. väylältä, joka on par 5. Sitten jatkettiin Championship-kentän ysin loput väylät. Championship-kenttää rakennetaan kokonaan uudelleen ja sen vuoksi pelaamisessa oli erikoisjärjestelyjä. Kenttä on mielenkiintoinen, mutta ei erityisen hyvässä kunnossa. Nämäkin väylä varmaan korjataan, kun tuo toinen työ saadaan loppuun. Korkeuserojakin on mukavasti. 7. väylä on veden yli lyötävä reilu 150-metrinen par3 ja siinä Antti teki birkun – avaus alle metriin. Puolivälissä oli ruuhkaa melkoisesti, sillä siinä oli lähtijöitä etu- ja takaysille. Suurin osa oli golfpassin ryhmistä, mutta oli siinä paikallisiakin. Toinen puolisko aloitettiin samalta väylältä, mutta sitten jatkettiin harjoituskentän väylät 2 – 9, jotka olivat nyt 11 – 18. Siellä oli 5 parkolmosta ja 3 parnelosta. 17. väylällä minä tein birkun. Kierros kesti n. 4 tuntia. Tosi paljon nutrioita (rämemajava) näkyi eri puolilla kenttää.

Pelin jälkeen nautiskeltiin ravintolassa syöden ja juoden. Paluumatkalle lähdettiin 15.20 ja hotellilla oltiin 16.00. Lepohetken jälkeen käytiin alakerran baarissa syömässä paninit ja juotin kahvit. Alle kympin oli kustannus.

Sää oli puolipilvinen ja lämpötila enimmillään 25 astetta. Tuulta ei ollut kuin vähän kuten ei koko reissullakaan.

Marco Simone
Marco Simone Golfin klubirakennus oli vähän uudempaa mallia, mutta monikerroksinen sekin. Kentän kartta osoitta, kuinka iso remontti on täällä käynnissä. muu kenttä kärsii. Kentän puoleltakin klubi näyttää oikein siistiltä. Harjoituspaikat ovat vieressä.
Autot ja kärryt saatiin tuolta oikealta ja kerrosta alempaa. Osa väylätauluista oli melkoisen kuluneita. Tämä oli sekä 1. että 10. väylä. 1. väylä olikin melkein parhaassa kunnossa pelaamistamme väylistä.
Melko suurikokoisia jyrsijöitä nutrioita oli kentällä paljon. Väylä 2 par 3 oli myös hyvässä kunnossa ja lisäksi melkoisen kaunis. Kolmas väylä olikin sitten hyvin kuiva ja sen vuoksi ruskea.
4. väylä oli varustettu runsain bunkkerein oikaisun vaikeuttamiseksi. 7. väylä on komea par 3, jossa vesi vaanii griinin edessä. Korkeusero on huomattava. Sama väylä griiniltä päin katsottuna. Griinit olivat kyllä hyvät kaikkialla.
Päivi avaamassa 11. väylällä eikä ujostellut ojaa. Tällä puoliskolla oli 5 par 3-väylää. Golfarit käyttävät näköjään tällaistakin nykyajan kulkupeliä. Sopii vähän meitä nuoremmille! Antti ja Marja klubin kivalla terassilla nautiskelemassa kierroksen jälkeen.

Tiistai 15.10.2019

Aamun lämpötila oli 16 astetta ja puolipilvistä. Iltapäiväksi ennustettiin sadetta ja illaksi jopa ukkosta. Aamiaisella oltiin 6.30, koska taas oli lähtö golfkentälle 7.45. Nyt ehdittiin kaikki lähtemään jo 7.40 ja matka Castegandolfo Golf Clubille kesti kolmella pikkubussilla 30 minuuttia. Me otettiin taas auto, kuten useimmat muutkin ja se maksoi 40 euroa. Nyt oli reissun kilpailu, joten yritystä oli. Lähtemään päästiin etuajassa ja ensimmäinen ryhmä lähti matkaan 8.40. Meidän lähtö tapahtui 4. ryhmässä Tiinan ja Anteron kanssa 9.10. Sää oli muuttunut melko pilviseksi, mutta lämmintä oli 23 astetta. 4 väylää ennen loppua alkoi hieman sataa ja se koveni loppua kohti. Kierros kesti nyt 4.5 tuntia. Tiina teki birkun 7. väylällä ja minä 9. väylällä. Muuten peli meni päin PC:tä. Kierroksen jälkeen otettiin klubilinnan pihalla katoksen alla oluet ja voileivät.

Taksit tulivat 15.10, vaikka tuloaika piti olla 15.30. Hotellilla oltiin 15.40. Lepäilyyn jäi hyvin aikaa, sillä yhteiselle matkaan kuuluvalle illalliselle mentiin 19.30 hotellin ravintolaan. Ensimmäiseksi Aino jakoi päivän kilpailun palkinnot. Sitten saatiinkin ruokaa ja viiniä sekä vettä. Juomat maksettiin itse. Sen jälkeen istuskeltiin porukalla aulabaarissa nauttimassa yömyssyt. 22.30 siirryttiin sitten huoneisiimme.

Lämpötila oli 23 astetta puolilta päivin, mutta sitten pilvistyi ja alkoi sataa ennen kuin ehdittiin kentältä pois. Jo iltapäivällä pelin jälkeen jyrähti ukkonen pari kertaa, mutta illalla näkyi salamia aika paljon.

Castelgandolfo
Paikallisoppaamme Rita juttelee bussikuskien kanssa ennen kentälle lähtöä. Nyt oli täysikuun aika. Näkymä 1. ja 10. väylän yli Castel Gandolfon kylään.
Siistiltä klubitalolta löytyi kivoja yksityiskohtia. Porukkaamme 1. tiillä lähdössä päivän kilpailuun. Castel Gandolfon tiukkaan rakennettu kylä on heti kentän takana.
15. väylällä oli ruuhkaa, kun kaksi ryhmäämme kokoontui odottelemaan uutta autoa särkyneen tilalle ja se tuli. Lammen keskellä olevalla "saarella" kökötteli 6 merimetsoa ja keskellä harmaahaikara. 11. väylällä oli sitten muitakin lintuja, melkoinen parvi lokkeja.
16. väylä ollaan selvitty suurinpiirtein kuivana griinille asti. Päivän kilpailun voitti Vesa ja sai lasisen pokaalin. Päivän kolme parasta. Keskellä on Tiina, jonka kanssa pelasimme.

Keskiviikko 16.10.2019

Ukkonen oli mennyt ohi ja aamun lämpötila oli 15 astetta ja puolipilvistä. Aamiaisella käytiin 8.00 ja sen jälkeen pakkailtiin ja vain oleskeltiin. Minä tein pienen lenkin hotellin ja kaupungin välillä. 11.30 jätettiin huone ja vietiin matkatavarat niille varattuun huoneeseen. Päivi meni hotellin beautyyn pedikyyriin ja 2e maksoi vain 20.50 euroa. Hinta näköjään otettiin asiakkaan mukaan, sillä Päivin jälkeen käyneillä oli jokaisella eri hinta.

13.00 lähdettiin Päivin kanssa Frascatiin kävellen. Ennen keskustaa on hyvin paljon portaita suorimmalla reitillä, koska tämä 22000 asukkaan kaupunki on rakennettu korkealle kukkulalle. Heti alkuun tavattiin Päivi ja Kari. Sitten etsimme ruokapaikaksi pizzeriaa, mutta kaikki auki olleet näyttivät olevan ”kioskeja”, joista sai vain pizza-sliceja. Sitten löydettiin Trattoria al 19 Pizzeria. Toisen Golfpassin ryhmän johtaja Jorma Salovaara istui siellä ja liityimme hänen seuraansa. Jorma sanoi meille heti, että pizzaa sai täältä vain illalla. Niinpä söimme sitten muuta. Ruokailun jälkeen lähdimme takaisin hotellille ja mentiin istumaan muiden matkalaisten seuraan hotellin Rapsodia Baarin terassille. Siinä juotiin munkkikahvit, jotka maksoivat yhteensä 4.50 euroa.

Bussi tuli ajoissa ja pääsimme lähtemään Rooman Leonardo da Vinci – Fiumicino-kentälle jo 16.40. Siellä oltiin 17.20 ja muutakin porukkaa oli valtavasti. Lähtöselvitys tehtiin tiskillä ja bägit vietiin erikoistavaroiden hihnalle 272. Turvatarkastuksessakin oli valtavasti jonoa, mutta siitäkin oltiin selvitty 18.20. Juomiset otettiin Bistrot Fiumicinossa. Täälläkin oli käytössä italialainen tapa, että ostokset maksetaan ensin ja sitten ne haetaan kuitin kanssa. Norwegianin B737-800-koneelle mentiin bussilla 19.45. Lähtö viivästyi 25 minuuttia, kun lastauksessa oli jonkinlainen työnseisaus. Liikkeelle päästiin 20.40 (aikataulu 20.15) ja ilmaan noustiin 20.55. Lentomatkan ajan aina Puolaan asti sää oli pilvetön, mutta sitten alkoi maa häipyä näkyvistä ja Helsingissä oli täysin pilvistä ja kosteaa. Sinne laskeuduttiin 00.50. Nyt päästiin putkelle ja tyhjän lentoaseman läpi käveltiin odottelemaan matkatavaroita. Ne saatiin 1.20 ja hyvästelimme matkakaverimme. Autollemme P5:een löydettiin hyvin vajaassa 20 minuutissa T1:n kautta kulkien. Pääkaupunki oli kostean sumupilven vallassa ja se tiivistyi auton tuulilasiin. Lämpötila oli 5 astetta. Kotona oltiin 2.20 ja nukkumaan mentiin 3.00.

Frascati
Viimeisen aamun näkymä hotellimme ravintolasta Roomaan päin. Frascatin rautatieaseman laiturit ovat katettuja. Rautatieaseman rakennus näyttää melko vanhalta. Junia kulkee Roomaan tiheään.
Rinteessä oleva komea Villa Aldobrandini on yksityisessä käytössä. Marconi Square on keskellä Frascatia oleva avara alue. Frascari on ison kukkulan rinteellä yli 300 metriä ylempänä kuin Rooma.
Frascatin katedraaliin ei päästy sisälle, mutta näytti melko yksinkertaiselta lasiovien läpi nähtynä. Täässä ravintolassa syötiin Jorman kanssa samassa pöydässä. Portaita on tässä kaupungissa paljon, kuten arvata saattaa.

Taas oli yksi onnistunut golfmatka takana. Kiitämme kaikkia mukana olleita kivoja pelikavereita ja erityisesti Ainoa, joka piti meistä hyvää huolta koko reissun ajan.

GOLFMATKASIVULLE KOTISIVULLE

[matkailu]

Päivitetty viimeksi
27.10.2019
Copyright © 2019 - 2020
Esa Hänninen
ejh@diccons.com